Poistetaan työaika kokonaan

Poistetaan työaika kokonaan

Työnantajat ostavat työntekijöiltä aikaa rahapalkkaa vastaan. Ajalle on määritelty hinnoitteluperusteet, jotka riippuvat useista muuttujista. Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä, paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa. Nyt huudetaan tuottavuuden perään.

Rahapalkan kokonaissuuruudella tiedetään olevan positiivinen korrelaatio työhön sitoutumisen kanssa, mikä on kuitenkin vain yksi muuttuja muiden joukossa – eikä edes tärkein, jos arvioidaan innovatiivisuuta ja työssä  suoriutumista. Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että työajan mekaaninen lisääminen kaikilla esimerkiksi 20 minuuttia päivässä parantaisi tuottavuutta. Ihminen on mukautuvaisena olentona kykenevä käyttämään enemmän aikaa sen aivan saman työmäärän tekemiseen ja mitä luultavimmin sama homma onnistuu joskus vähemmälläkin ajalla.

Lupaavaa näyttöä sen sijaan löytyy todellisista rohkeista yrityksistä, joissa työajassa on aivan äärimmilleen vietyä vapautta. Eräät rohkeimmat yritykset poistivat työntekijöiltä pakollisen työajan kokonaan. Enkä tarkoita etätyömahdollisuutta, jossa työntekijä saa tehdä töitään työajallaan konttorin ulkopuolella, vaikka kotonaan. Sen sijaan näissä jonkun mielestä uhkarohkeissa kokeiluissa työntekijöiltä lopetettiin työajan seuraaminen kokonaan. Monet olivat ymmärrettävästi skeptisiä, että mitä tästä tulee, kun työntekijöitä ei enää vahdita. Pelättiin, että työnteko loppuu kokonaan, kun kukaan sitä ei enää edellytä. Turhaan pelättiin. Vuodessa eräs firma paransi tulostaan 0,25 miljardilla eurolla tämän tempun avulla. Vapauden myötä työntekijät kehittivät paljon parempia ja toimivampia strategioita, kuin mitä yritysjohto olisi ikinä omin nokkineen tullut älynneeksi vaatia kehiteltäväksi.

Mainitussa 250 lisämiljoonaa netonneessa yrityksessä työajan seurannasta luovuttiin kokonaan, ja jos työntekijä sai projektinsa etuajassa valmiiksi, häntä kannustettiin tekemään jotakin ihan muuta kuin työtä. Työntekijää pyydettiin tekemään mitä tahansa mistä itse tykkää, sillä hänellähän oli jo palkalle vastine annettuna. Olisi hyvä päästä pois ajan myymisestä, sillä jossakin vaiheessa kaikki aika on myyty, jonka jälkeen ei ole lisää mitä myydä. Siirtyessämme enemmän aivopääoman ja valmiimpien luomusten, tai ainakin innovatiivisten ideoiden myymiseen, rajaa ei samalla tapaa tule vastaan.

Parhaimmat ideat syntyvät itselläni silloin, kun maltan pysytellä mahdollisimman pitkään mahdollisimman kaukana kaikesta, joka vähänkään haiskahtaa työltä. Jos oikein yrittämällä yrittää olla nokkela, jää tulos yleensä melko laihaksi. Ylitöissä ideointi voi joillekin toimia, mutta useimmiten levänneenä tuottaa parhaiten. Ja kun on mukava meininki ryhmässä, tulee hienoja innovaatioita. Kun ryhmässä on turvallista ja hyvä olla, uskaltaa olla tarvittaessa eri mieltä, eikä epäterve kilpailu nakerra luovuutta. Kaikki tämä onnistuu, mutta vaatii johtajalta osaamista.

Raul Soisalo

Suomen Psykologisen Instituutin johtaja

info@psyk.fi

 

RaulSoisalo

Raul Soisalo on käyttäytymistieteilijä ja kouluttajapsykoterapeutti (VET), joka työskentelee Suomen Psykologisen Instituutin johtajana (www.psyk.fi www.patevyys.fi) ja kouluttajana.
Soisalo on kirjoittanut mm. seuraavat suositut tietokirjat:
Systemia - asiaa systeemisestä psykoterapiasta
Väkivallan preventio sosiaali- ja terveysalalla
Särkyvä mieli - lasten ja nuorten psyykkinen oireilu
Psykoa johtamista - soveltavaa psykologiaa johtajille

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu