*

Raul Soisalo Soveltavan psykologian viitekehyksessä jalostuneita ideoita moneen lähtöön

Poistetaan työaika kokonaan

Poistetaan työaika kokonaan

Työnantajat ostavat työntekijöiltä aikaa rahapalkkaa vastaan. Ajalle on määritelty hinnoitteluperusteet, jotka riippuvat useista muuttujista. Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä, paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa. Nyt huudetaan tuottavuuden perään.

Rahapalkan kokonaissuuruudella tiedetään olevan positiivinen korrelaatio työhön sitoutumisen kanssa, mikä on kuitenkin vain yksi muuttuja muiden joukossa - eikä edes tärkein, jos arvioidaan innovatiivisuuta ja työssä  suoriutumista. Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että työajan mekaaninen lisääminen kaikilla esimerkiksi 20 minuuttia päivässä parantaisi tuottavuutta. Ihminen on mukautuvaisena olentona kykenevä käyttämään enemmän aikaa sen aivan saman työmäärän tekemiseen ja mitä luultavimmin sama homma onnistuu joskus vähemmälläkin ajalla.

Lupaavaa näyttöä sen sijaan löytyy todellisista rohkeista yrityksistä, joissa työajassa on aivan äärimmilleen vietyä vapautta. Eräät rohkeimmat yritykset poistivat työntekijöiltä pakollisen työajan kokonaan. Enkä tarkoita etätyömahdollisuutta, jossa työntekijä saa tehdä töitään työajallaan konttorin ulkopuolella, vaikka kotonaan. Sen sijaan näissä jonkun mielestä uhkarohkeissa kokeiluissa työntekijöiltä lopetettiin työajan seuraaminen kokonaan. Monet olivat ymmärrettävästi skeptisiä, että mitä tästä tulee, kun työntekijöitä ei enää vahdita. Pelättiin, että työnteko loppuu kokonaan, kun kukaan sitä ei enää edellytä. Turhaan pelättiin. Vuodessa eräs firma paransi tulostaan 0,25 miljardilla eurolla tämän tempun avulla. Vapauden myötä työntekijät kehittivät paljon parempia ja toimivampia strategioita, kuin mitä yritysjohto olisi ikinä omin nokkineen tullut älynneeksi vaatia kehiteltäväksi.

Mainitussa 250 lisämiljoonaa netonneessa yrityksessä työajan seurannasta luovuttiin kokonaan, ja jos työntekijä sai projektinsa etuajassa valmiiksi, häntä kannustettiin tekemään jotakin ihan muuta kuin työtä. Työntekijää pyydettiin tekemään mitä tahansa mistä itse tykkää, sillä hänellähän oli jo palkalle vastine annettuna. Olisi hyvä päästä pois ajan myymisestä, sillä jossakin vaiheessa kaikki aika on myyty, jonka jälkeen ei ole lisää mitä myydä. Siirtyessämme enemmän aivopääoman ja valmiimpien luomusten, tai ainakin innovatiivisten ideoiden myymiseen, rajaa ei samalla tapaa tule vastaan.

Parhaimmat ideat syntyvät itselläni silloin, kun maltan pysytellä mahdollisimman pitkään mahdollisimman kaukana kaikesta, joka vähänkään haiskahtaa työltä. Jos oikein yrittämällä yrittää olla nokkela, jää tulos yleensä melko laihaksi. Ylitöissä ideointi voi joillekin toimia, mutta useimmiten levänneenä tuottaa parhaiten. Ja kun on mukava meininki ryhmässä, tulee hienoja innovaatioita. Kun ryhmässä on turvallista ja hyvä olla, uskaltaa olla tarvittaessa eri mieltä, eikä epäterve kilpailu nakerra luovuutta. Kaikki tämä onnistuu, mutta vaatii johtajalta osaamista.

Raul Soisalo

Suomen Psykologisen Instituutin johtaja

info@psyk.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Esittämäsi ajatus pätee luovaan työhön, ideointiin ja uuden suunnitteluun. Suorittavaan työhön sitä tuskin kannattaa soveltaa. Keksintöjä ei voi tehdä määräaikaan mennessä tai urakkatyönä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Monilla luovilla aloilla on käytännössä parhaissa firmoissa näin toimittu. Kirjaimellisella liukuhihnalla ajatusta ei voi soveltaa, mutta varmasti nykyistä useammassa paikassa voi. Kunhan sovitaan tavoitteesta ja työajasta, ei sitä esimerkiksi monella fyysistä ympäristöä muokkaavalla alalla kummemmin kytätä tarvitse.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tulet huomaamaan, kun esität jotain uutta nuinkin innovatiivista kokeilumallia, niin et saa montaakaan kommenttia blokiisi. Valitettavaa.

Ilmeisesti kuvaamassasi yrityksessä ei ole ammattiyhdistysaktiiveja, tai sitten ne on vaiettu kuoliaaksi. Muutoin ei voi voi käsittää ko.järjestelmän toimivuutta, ellei se nyt satu olemaan mielikuvituksesi tuotetta.

Onhan se niin, että ihmisen sisään on rakennettu monen sortin tarvetta ihmisapinan selviytymiseksi elon myrskyissä. Tänään kaikessa näyttelee pääosaa raha, koska se on vaihdannainen, jolla hankitaan mahdollisuuksia selviytymistaistelun voitokkaaseen lopputulokseen.

Pikkasen viilaamalla yritysyhteytesi menetelmää, voidaan kuvitella lähestyttävän laajempaakin soveltamista jopa savupiipputeollisuuteen.
Nyt vaan viilaus käyntiin.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Aikoinaan 80 luvulla työskentelin työnantajalla jolla oli käytössä järjestelmä, mikä on verrattavissa kirjoittajan tekstissä esiintuotuihin kohtiin.

Yritys käytti "päivätäys" tai "viikotäys" urakka menetelmiä. Työstä maksettiin palkka erikseen sovitun määräajan mukaisesti, meni työssä sitten vaikka kuinka vähän aikaa.

Työn kiireydestä tai muusta tärkeydestä johtuvatsta syystä esitti työnantaja usein edellämainitsemia urakoita.

Meille maksettiin joko päivän, useammanpäivän joskus jopa muutaman viikon palkka työstä kun se oli valmis.

Saimme itse valita lähdimmekö pitämään "palkallista vapaata" vai jatkoimme töitä normaalisti ja saimme voitetun ajan normaalin palkan mukaisena ylityönä.

Järjestelmä oli erittäin suosittua niidenkeskuudessa jotka pystyivät sitä käyttämään.
Sittemmin se jouduttiin lopettamaan, koska se aiheutti kateutta sekä riitaa niidentaholta joilla ei ollut mahdollisuutta työskennellä tällätavoin. Järjestelmä korvattiin prosentti urakalla, joka piti aina ottaa rahana.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Aikaa toki voi aina ostaa aikapankista mutta silloin jää itselle aika-velkaa. Ehkä aika on jukupäivä ainoa maksun väline.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Kokonaistyöaika työaikamallina toimii varsin hyvin. Luultavasti se lisääntyy digitalisoitumisen, robottien ja etätyön myötä. Miksi kokonaistyöaika malli? Siksi, että asenteet taitavat vielä edellyttää määrätyn mittaista työaikaa.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Virkistävää ajattelua, kiitos. Miksei sopia myös suorittavampaan työhön. Se antaisi työntekijälle mahdollisuuden määritellä hyvin joustavasti, miten olisi töissä esim. Seuraavan kuukauden aikana ja minkä palkan siitä siis saisi. Jotkut olisivat enemmän aikaa kuin tavallisesti jotkut vähemmän, ja jonkun pitäisi sitten suunnitella tuotantoa siltä pohjalta.

Reino Jalas

“Eräät rohkeimmat yritykset poistivat
työntekijöiltä pakollisen työajan kokonaan.”

Nyt siis pukkasi ulos tykkänään uusi idea. Ja sehän saman tien soveltuu likimain kaikkialle.

Voisikohan blogisti kuitenkin varmuuden vuoksi, muutamalla ajatusviivalla pikkuisen ohjeistaa lisää, että kuinka tuota menetelmää sovelletaan tällaisilla aloilla:

  • Opettejat
  • Poliisit
  • Palomiehet
  • Yövartijat
  • Armeijan väki
  • Lääkärit
  • Sairaanhoitajat
  • Lastentarhan hoitajat
  • 3-vuorotyön prosessivalvoja
  • Kaupan myyjät
  • Asiakaspalveluväki
  • etc.

“-Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä,
paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa.
-Työntekijää pyydettiin tekemään mitä tahansa mistä itse
tykkää, sillä hänellähän oli jo palkalle vastine annettuna.”

Poliklinikan päivystäjät voivat lähteä himaan, kunhan ovat illan aikana ehtineet pelastaa 2..3 ihmishenkeä. Tuli pelastettavien keskimääräinen tuottotavoite täyteen. Siispä palkan vastine on suoritettu. Nyt voi tehdä mitä haluu.

---
Vai eikö ollut ihan tarkoitettu noin? Jos ei ole, niin saisiko sitten jonkinlaisen yleisluonteisen luonnehdinnan sille, että millaisille aloille tää idea ei oikeastaan taidakaan toimia.

markku palonen

oikein.
Normaali työaika insinööritoimistossa alkaa esimerkiksi klo 7.00. klo 9.00 on kahvitauko,joka yleensä venyy puoleen tuntiin,vaikka kyseessä on 15 minuutin tai sinne päin olevan pituus,paskaa puhutaan.Sitten klo 11.00 on ruokataukao joka aina venyy 45 minuuttiin ,vaikka koko homman aika olisi olisi vain 30 minuuttia ja jos tarkoitus on lähterä työpaikan ulkopuolelle lounastamaan on aika lähes tunti.

Jos olisin saanut valita työpäiväni pituudeksi 6,5 tuntia olisin tehnyt sen tehokkaammin kuin päivän 7,5 tuntia töissä taukjoineen ja ilman taukoa.
Eli klo 7.00 töihin ja 14,30 kotiin kahvia ja evästä syöden .Kyseessä on siis toimisto työ ei raskas metallityö tai vastaava.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Nämä jutut ovat täysin ala- ja ammattikohtaisia. Myyntihommissa ei juuri työaikaa lasketa, eikä ylitöistä makseta. 7 päivää viikossa oli ihan normaalia esim. näyttelysesongin aikana. Keväällä sama juttu. Ei puhettakaan ylityökorvauksista.

Jalkapöydän luita murtui. Lääkäri määräsi sairaslomaa ja hermostui, kun sanoin etten ehdi sellaisia pitämään.

Kela, viranomaiset ja vastaavien märkä uni on, että kansalaiset saadaan standartisoitua. Silloin heitä on paljon helpompi käsitellä, lomakehenkilöinä ei ihmisinä.

Toimituksen poiminnat